Lasten ja nuorten palvelut turvattava sote-uudistuksessa
Sote-uudistuksen tavoitteena on turvata sujuvat, laadukkaat ja kokonaisvaltaiset palvelut yhdenvertaisesti kaikille kansalaisille. Sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisvastuu siirtyy kunnilta hyvinvointialueille ja samalla uudistetaan pelastustoimi. Tulevissa aluevaaleissa valitut päättäjät linjaavat hyvinvointialueiden toimintaa pitkälle tulevaisuuteen.
Tulevissa aluevaaleissa 23.1. tullaan siis ratkaisemaan todella monia kansalaisten hyvinvointiin ja terveyteen liittyviä asioita. Yksi tärkeä asia on lasten ja nuorten oikea-aikaisen ja riittävän tuen saannin kehittäminen ja turvaaminen jatkossa. Uusin kouluterveyskysely kuvaa hyvinvoinnin kannalta selkeää negatiivista kehitystä: mm. ahdistuneisuus ja yksinäisyyden tunne ovat lisääntyneet selvästi. Osa tuloksista selittyy hankalalla korona-ajalla, mutta ei kokonaan. Valtion erityisavustuksen kautta (erityisavustus koronapandemian vaikutusten tasoittamiseksi vuosille 2021-22) on kouluilla nyt pystytty jonkin verran parantamaan oppilaiden yksilökohtaista kohtaamista ja tukea.
Ennaltaehkäisevä ja riittävä tuki oppilashuollollisissa asioissa on ensiarvoisen tärkeää. Valitettavasti henkilöstömitoitukset eivät tällä hetkellä ole riittävät. Monimutkaistuneessa yhteiskunnassa myös lasten ja nuorten ongelmat ovat mutkistuneet ja vaativat paljon yhteiskunnan huomiota. Nyt, kun kuraattori- ja psykologipalvelut sekä kouluterveydenhuollon ja sosiaalihuollon palvelut siirtyvät hyvinvointialueille v. 2023 alusta, on yhtenä uhkana, että ”tuttu ja turvallinen” koulukuraattori, -psykologi ja terveydenhoitaja etääntyy lasten ja nuorten arjesta. Myös muiden oppilashuollollisten ja terveydellisten palveluiden saatavuus kaikille kasvuikäisille pitää turvata jo neuvolasta lähtien kohtuullisten välimatkojen päässä. Perheiden on saatava arkea tukevia palveluita ajoissa ja matalalla kynnyksellä. Näin voidaan ennaltaehkäistä ongelmien kasaantumista.
Rekrytointiongelmat alalla ovat ilmeiset ja nyt tarvitaan riittävän hyviä houkuttimia, jotta saadaan lisää osaavaa henkilökuntaa. Henkilöstömitoitusten tulee olla riittävät. Kaiken järjestäminen toki maksaa, mutta satsaus lapsiin ja nuoriin on satsaus tulevaisuuteen.
Tulevilla hyvinvointialueilla on erittäin tärkeä rooli edistää lasten ja nuorten hyvinvointia, ennaltaehkäistä nuorten syrjäytymistä ja vähentää koulupudokkuutta ja siksi Suomen Kansallisen lapsistrategian linjaukset (Valtioneuvosto 23.2.2021) tulee ottaa osaksi hyvinvointialueiden strategioita. Lapsistrategian tehtävänä on luoda lapsen oikeuksia kunnioittava, lapsi- ja perhemyönteinen Suomi, joka investoi lasten ja perheiden hyvinvointiin. Vision mukaisessa Suomessa laadukas, yhdenvertainen ja monipuolinen varhaiskasvatus ja koulutus toteuttavat lapsen oikeutta kasvuun, kehitykseen ja oppimiseen.
Me allekirjoittaneet sitoudumme jatkossakin toimimaan lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi.
Äänelläsi on parantava vaikutus!
Riitta Keinänen-Korpela
luokanopettaja KM, eläkkeellä
aluevaaliehdokas (Vihreät)
Pekka Tukonen
luokanopettaja KM, rehtori
aluevaaliehdokas (Vihreät)