Opetus- ja kasvatuslautakunta kokoontui tiistaina. Syksyn talousarviokäsittely starttaa lautakunnista, etenee hallitukseen ja lopulta valtuustoon. Tiistain kokouksessa opetus- ja kasvatuslautakunta antoi hallitukselle lausuntonsa koskien investointiohjelmaa sekä talousarviota.
Mittavimpia rakennushankkeita opetuksen ja kasvatuksen palvelualueella lähivuosina ovat JYK:n rakennushankkeen loppuun saattaminen, Mankalan koulun peruskorjaus, Vihtakadun koulun muuttaminen päiväkodiksi sekä Kartanon yläkoulun uusiminen.
Investointiohjelmaan vihreiden Reetta Nick teki Riitta Keinänen-Korpelan kannattamana kaksi muutosesitystä.
Ensimmäinen muutosesitys koski JYK2-hankkeen viimeisimmän hankesuunnitelman mukaisten kulujen huomioimista investointiohjelmassa. Muutosta esitettiin sen vuoksi, ettei kaupunginhallituksen kesäkuussa viiteen miljoonaan rajatun hankebudjetin mukaista toteutussuunnitelmaa ole edes olemassa! On arveluttavaa toteuttaa taloussuunnittelua toiveajattelun varassa. Muutosesitys kaatui täpärästi äänin 4-5.
Toisen muutosesityksen mukaisesti lausuntoon lisättiin yksimielisesti, että Mankalan koulun peruskorjauksen aikana tulee etsiä muita vaihtoehtoja kuin Vihtakadun koulun hyödyntämistä väistötilana. Muutosesitys teroitti myös tarpeen lapsivaikutusten arvioinnille väistösuunnitelmien tarkastelun yhteydessä. Mankalan koulun peruskorjaushanketta on tähän asti ollut tarkoitus vaiheistaa niin, ettei opetusta tarvitsisi siirtää tontilta pois. Nyt ohjelmaan ilmestynyt suunnitelma selvittää Vihtakadun koulun käyttöä väistötilana herätti huolemme, koska välimatka koululta toiselle on pitkä ja turvaton.
Vihreät tekivät Reetta Nickin esittämänä ja Riitta Keinänen-Korpela kannattamana talousarvioon 2025 ja talousohjelmaluonnokseen vuosille 2026-2028 myös kaksi muutosesitystä. Ne molemmat hyväksyttiin äänin 6-3.
Ensimmäisessä muutosesityksessä vihreät esittivät lisäaikaa opetuksen ja kasvatuksen palvelualueen vuosien 2025 ja 2026 säästövelvoitteiden kattamiselle, niin että ne jaettaisiin koko talousuunnitelmakaudelle. Tällä hetkellä aiemmilta vuosilta kertyneiden sopeutusvaateiden ja alijäämien vuoksi vuosille 2025 ja 2026 on jo lähes 2,5 miljoonaan säästövaatimus, joka uhkaa paisua vielä tämän vuoden todennäköisen ylityksen jälkeen miljoonalla. Tämä ei ole realistista. Tässä kohtaa säästövaatimusten jaksottaminen pidemmälle ajalle on välttämätöntä samalla kun etsitään muita keinoja pienentää säästövelvoitteita.
Molemmat Vihreiden lautakuntajäsenet olivat myös tukemassa talousohjelmaa koskevaa kolmatta muutosesitystä. Kokoomuksen Ville Sihvon esityksestä lausuntoon lisättiin lautakunnan yhteinen näkemys “Lautakunta ei usko palvelualueen pääsevän esitettyihin säästöihin vuosina 2025 ja 2026. Palvelualueella on tehty alibudjetointia huomioiden toimintaympäristön nykytilanne”.
Huoli kaupunkimme lasten ja nuorten hyvinvoinnista ja ajoissa auttamisesta oli lautakunnan kokouksessa kaikkien poliittisten ryhmien yhteinen.
Vihreä valtuustoryhmä on sitoutunut tuoreen kaupunkistrategiamme toteuttamiseen. Sen kolme painopistettä ovat kestävä ja hallittu kasvu, vireä kaupunkielämä sekä ajoissa auttaminen.
Strategiamme mukaisesti meidän on huolehdittava vastuullisilla ratkaisuilla siitä, että kaupungin talous on tasapainossa ja toimintamme on kestävää myös ympäristön kantokyky ja ihmisten hyvinvointi huomioituna.
Yhtä lailla strategiamme mukaan meidän on huolehdittava siitä, että Järvenpäässä varttuvat lapset saavat parhaat mahdolliset lähtökohdat tulevaisuuden rakentamiseen. Että kaikki järvenpääläiset saavat oikea-aikaista ja tarpeidensa mukaista tukea ja apua, silloin kun sitä tarvitsevat.
Me vihreät ajattelemme, ettei strategiassamme toinen tavoite voi mennä toisen edelle. Emme siis voi vedota vain taloudellisiin tavoitteisiin ja samalla olla piittaamatta inhimillisistä tavoitteista. Lähivuosien talousnäkymät ovat huolestuttavat, mutta tässäkin tilanteessa on pidettävä päät kylminä ja tehdä kauaskantoisen järkeviä ratkaisuja. Taloudelliseen tasapainoiluun on olemassa monenlaisia keinoja.
Taloussuunnittelumme perustuu kestävälle kasvulle. Huolestuneena kuuntelimme valtuustossa tällä viikolla kun talousjohtaja totesi kuluvan vuoden ensimmäisen puolikkaan katsauksessaan, että Järvenpää on kääntynyt kuntien välisen muuttoliikenteen osalta muuttotappiokunnaksi. Tämä käänne tulee analysoida huolella ja tehdä tarvittavat korjausliikkeet pikimmiten.
Järvenpään taloushaasteet eivät ainakaan johdu siitä, että meidän varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen palvelut tuotettaisiin kalliilla. Ei tuoteta. Tuotamme ne itseasiassa verrokkikuntiin nähden varsin edullisesti. Tästä johtuen onkin mieletöntä etsiä miljoonasäästöjä opetuksesta ja kasvatuksesta, josta on jo sopeutettu vuosi toisensa jälkeen merkittäviä summia.
Järvenpään houkuttelevuushaasteet sen sijaan voivat hyvinkin johtua opetuksen ja kasvatuksen säästöistä ja investointien karsimisista.