Valtuutettumme Reetta Nick käytti puheenvuoron 11.10.2021 valtuustossa esittämällä ajankohtaiset ja asianmukaiset kysymykset palvelualuejohtajalle Kristiina Sootsille. Kysymykset kuuluivat näin: Millä tavoin on taloudellisesti perusteltua tässä tilanteessa karsia työllisyyden edistämiseen kohdennetuista toiminnoista? Miten pitkäaikaistyöttömyyden hillitseminen on priorisoitu ja mitä toimia sen eteen tehdään?
Reetta nosti huomion kaupungin talouden liikkumavaratoimenpiteisiin sekä niiden työllisyyteen liittyviin tavoitteisiin sekä työllisyyspalvelujen priorisointia koskeviin toimenpiteisiin. Koronan myötä Järvenpään pitkäaikaistyöttömien määrä on kasvanut helmikuun 2020 524:sta elokuun 2021 928:aan henkilöön. Lähes puolet järvenpääläisistä työttömistä ovat pitkäaikaistyöttömiä elokuussa 2021.
Kunnat maksavat vuosittain korvauksia pitkään työttöminä olleista niin, että yli 300 päivää työttömänä olleesta kunta maksaa Kelalle 50 prosenttia työmarkkinatuen määrästä. Jos työttömyyspäivät nousevat yli tuhanteen, maksaa kunta 70 prosenttia tuesta. Näistä osuuksista puhutaan työmarkkinatuen kuntaosuuksina. Järvenpään maksamat työmarkkinatuen kuntaosuudet ovat nousseet tämän myötä merkittävästi. Helmikuussa 2020 kuntaosuus oli 261 000 euroa kuukaudessa. Elokuussa 2021 maksettiin 370 000 euroa. Kuntaosuuksien kuukausittainen hinta on koronan aikana noussut noin 110 000 euroa.
Tämänhetkisellä tasolla nämä kuntaosuuksista johtuvat kulut ovat 4,4 miljoonaa euroa vuodessa.
Inhimillisistä syistä ja kustannusten hillitsemiseksi on kiinnitettävä erityistä huomiota pitkäaikaistyöttömyyden ehkäisyyn ja pitkään työttömänä olleiden työllisyystoimiin. Säästöt näissä toimissa voivat käydä kalliiksi. Paluu työelämään vaikeutuu mitä pidemmäksi työttömyys venyy. Lisäksi työttömyys vaikuttaa henkilön itsensä lisäksi myös läheisiin. Kyse voi olla myös siitä, että työttömän statuksella oleva henkilö ei todellisuudessa ole työkykyinen, vaan sosiaali-, terveys- ja kuntoutuspalvelujen tarpeessa. Nämä ihmiset tulee tavoittaa ja heidän tilanteensa kartoittaa.
Vastauksessaan hyvinvoinnin palvelualuejohtaja Kristiina Soots kertoi, että Järvenpäässä on linjattu vuonna 2018, että työllisyyden hoidossa keskitytään ennaltaehkäiseviin toimiin. Näin ollen pitkäaikaistyöttömien asioiden hoitoon ei ole varattu henkilöstöresurssia. Tiukassa taloudellisessa tilanteessa myös ennaltaehkäisevien palvelujen kuluista on jouduttu säästämään.
Olisiko vuonna 2018 tehty linjaus ajankohtaista tarkistaa sekä varmistaa resurssit ja etsiä keinot pitkäaikaistyöttömyyden vähentämiseen?
Katso koko puheenvuoro tästä.