Tärkeimmät kuulumiset ensin.
Järvenpään kaupunginvaltuusto käsitteli kotoutumisen edistämisen ohjelman vuosille 2022-2024. Sosialidemokraattien, vihreiden ja vasemmistoliiton valtuustoryhmät tekivät ohjelmaan kolme yhteistä muutosesitystä kumotakseen aiemmassa kaupunginhallituksen käsittelyssä läpi menneet perussuomalaisten tekemät muutosesitykset, jotka poistivat ohjelmasta maininnat hyvistä väestösuhteista, osallisuudesta sekä yhdenvertaisuuslain mukaisen positiivisen erityiskohtelun käyttämisestä. Valtuuston enemmistö kannatti esitettyjä muutosesityksiä. Valtuuston hyväksymien muutosten jälkeen ohjelma on paremmin linjassa niin kotoutumislain kuin yhdenvertaisuuslainkin tavoitteiden sekä hengen kanssa.
Itse totesin vihreiden ryhmäpuheenvuorossa, että suuri osa maahanmuuttajista tulee opintojen ja työn vuoksi Järvenpäähän. Tuleviin kotoutumisen edistämisen uudistuksiin varaudutaan, erityisesti kotoutumisen nopeuttamiseen ja työllisyyteen. Koska maahanmuuttajat ovat hyvin erilaisia keskenään, heille on tehtävä yksilöllisiä kotoutumispolkuja. Haavoittuvimmassa asemassa olevat tulee huomioida: alaikäiset, vammaiset ja ihmiskaupan uhrit. Järvenpää voi perustellusti ottaa 15 pakolaista kuntapaikoille.
Pykälässä ”Asemakaavan muutos ja sitova tonttijako, Sävelpuisto, Sipoontie 2a” emme kannattaneet asian palauttamista valmisteluun. Keskusta teki yksimielisesti läpi menneen muutosesityksen, joka kuului näin: Kohteen jatkosuunnittelussa tulee tarkastella julkisivuratkaisua rakennuksen elinkaari, materiaalien kotimaisuus ja pitkän ajan estetiikka huomioiden. Päätöksen sisältämä rakentamistapaohjeen hyväksyminen puhututti valtuustoa monelta osin (paloturvallisuus, pintamateriaalin ajankestävyys, sadevedet, sähköautojen parkkeeraamisen riskit). Ainolan aluekeskuksen korttelien 2139 ja 2135 kumppanien valinnat ja myyntipäätökset valtuusto hyväksyi yksimielisesti.
Valtuutettu Reetta Nick esitteli valtuustoryhmämme aloitteen koskien kieliohjelman uudistamista lasten kieltenopiskelun mahdollisuuksien vahvistamiseksi. Järvenpään perusopetussuunnitelmaan kuuluva kieliohjelmaa tulisi uudistaa niin, että se painottaa lähikouluperiaatteen lisäksi kielen opiskelun mahdollisuutta ilman koulun vaihtoa.
Näin kului viisituntinen kokous.
Katri Kuusikallio, valtuutettu, kaupunginhallituksen jäsen